Fox

 

 Fox

 


 s. 31.3.2006
Sekarotuinen uros
Rotuina akita ja ajokoira
Säkä kotimitattuna 57cm, paino noin 19kg

Meidän yhteinen taival alkoi 2.7.2008. Olen Foxin viides omistaja.

Foxin kanssa elämä ei ole ollut mitenkään helppoa. Mutta mitä nyt voi olettaakaan, kun ottaa itselleen aikuisen, kaltoin kohdellun koiran? Fox on kokenut elämässään kovia, se on vaihtanut koteja tiuhaan, sillä ei ilmeisesti koskaan ole ollut kunnon auktoriteettiä talossa ja sitä on hakattu.

Kun Fox tuli minulle se kärsi todella pahasta eroahdistuksesta, se oli hyvin dominoiva ja yritti komentaa minua irvistelemällä ja murisemalla. Se ei myöskään ollut sisäsiisti ja hihnakäyttäytyminen oli olematonta. Se ei tiennyt miten rauhoittua, vaan ravasi kämpässä edes takas piippaillen lähes koko ajan. Alkuaika oli todella raastavaa.

Fox on ensimmäinen oma koirani. Meillä on kotona aina ollut koiria, joten ihan tyhjin käsin en touhuun lähtenyt, mutta silti olen monet kerrat miettinyt, että olenko kuitenkaan se oikea ratkaisu Foxille. Se olisi ansainnut paljon paremman ja parempi hermoisemman omistajan, sellaisen kanssa Fox olisi päässyt varmasti pitkälle ja nopeasti!
Mutta Fox on minun koirani. Minä olen sen piikiltä pelastanut ja olen ottanut sen vastuulleni. Minä rakastan sitä ja se on kiintynyt minuun. Meidän elämä ei ole ruusuilla tanssimista, mutta miksi sen tarvitsisi ollakaan? Me nautitaan toistemme seurasta ja pidetään yhtä, se on pääasia!


Fox on äärettömän kiltti, joskin hyvin epävarma koira. Se suhtautuu uuteen tilanteeseen usein haukkumalla, ihan vaan varmuuden vuoksi. Erityisesti miehet ovat sen mielestä epäilyttäviä, mutta kun henkilö on todettu vaarattomaksi, Fox kantaa leluja innolla ja pyytää leikkiin.

Fox on fiksu koira, jolta riittäisi potentiaalia vaikka mihin! Sen kärsivällisyys on kuitenkin melko heikko, ja siihen kun yhdistää kärsimättömän omistajan, tuloksia on turha odottaa kovinkaan nopeasti. Mutta mihin meillä muka kiire olisi! Hiljaa hyvä tulee ;)




Me eletään Foxin kanssa päivä kerrallaan. Tehdään juuri sen verran kun molemmista tuntuu hyvältä. Pyrin nauttimaan jokaisesta päivästä Foxin kanssa, aina se ei ole helppoa, mutta rakastan tuota pässinpäätä enkä kadu hetkeäkään että aikanaan tarjosin sille kodin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti